Parhaiten esimerkiksi sitterin tai kantorepun tarpeellisuuden näkeekin sitten vasta omassa arjessa. 80 x 80 cm kuviollinen kangaspala, jonka alapuolelle on kanttinauhareunuksen avulla ommeltu.

Aloitin tämän blogin pitämisen vuonna 2011, kun olin hankkinut personal trainerin ja saanut jokaisen salipirkon joskus kokeman superfoodsmoothieherätyksen. Sittemmin olen kyllästynyt viherpirtelöihin ja innostunut kestävyysurheilusta. Blogikin on muotoutunut enemmänkin treeni- kuin fatness-blogiksi. Armas blogini on siis binääreissä jo pyöreät 100 vuotta! Kannattaa osallistua, koska seuraavan kerran juhlitaan vasta vuonna 2019! Maanantai 10.

Heinäkuun lopulla merkkasimme hautomaan ryhtyneen Kaunottaren alle viisi munaa. Tuo viides muna on ollut sittemmin hieman oikukas. Hetki hämmennyksen jälkeen viides muna tipahtaa kainalossa olevan kanan kätköistä lattialle! Nyt viides muna on jälleen kadonnut! Eikä sitä ole löytynyt kanastakaan.

Perunamaalla kasvaa härkäpapua, koska niin on ollut tapana. Siellä se kukki kauniisti perunanvarsien välissä. Laihassa maassa siitä varmaan on hyötyä, koska se tuo perunoille typpeä. Meillä ei olisi niin väliksi, mutta eipä näköjään haittaakaan. Kuvan Kontu-lajike kasvoi meillä vähän alle metriseksi, ja sen varsi on tanakka. Pavun vaalea kuori on sitkeä ja mauton.

Kokeilin tuossa jokin aika sitten valmistaa leivän päälle kotitekoista voi-öljylevitettä. Vastaavanlaisia ohjeita näyttää näin jälkikäteen etsittynä löytyvän monista lähteistä hieman eri mittasuhteilla jo useiden vuosien takaa, mutta minulle tämä oli uusi juttu ja hauska kokeilu. Levitettä oli helppo tehdä ja se onnistui mielestäni hyvin; seos levittyi nätisti leivän päälle ja maistui hyvälle. En käyttänyt levitteen maustamiseen tällä erää suolaa kummempia maustei.

Christel Rönns ja kaksi vaikeaa asiaa Nakki lautasella -kuvituksessa. Katso kirjan lukuihin liittyvät videot. Sami Saramäen hieno kirjan kansi pääsi myös julkkareiden kakkuun. Pelien valtakunta on kaupoissa ja kirja sai julkkaribileensä. Kiitos Atenalle, ravintola Buzalle ja kaikille ihanille juhlavieraille! Videotykillä bileissä pyöri tämä kasaamani YouTube-soittolista.

Arkirealismia maatilalta, jossa kaikki ole helppoa kuin heinänteko, mutta jossa hyvät hetket yleisesti korvaavat kaiken pahan ja jossa rakastetaan eläimiä koko sydämellä. Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Still a pretty good year. Vaikka kuinka rakastan kirjoittaa ja kertoa arjesta täällä tilalla, tuntuu että nyt on pakko pitää pieni paussi lähinnä itseni takia. Kiitos ja ihanaa loppuvuotta! Maanantai 13. Sonnien talvialuetta ei siis vieläkään ole aloitet.

Tai oikeastaan ilmastonmuutos ja ruoka. Tällaista saa koko ajan lukea, jos erehtyy selaamaan tiettyjä keskustelupalstoja. Millä sitten puolustan ruokavaliotani, minä kurja, maitorahkaa rakastava maan agrologi-matonen? Omassa ruokavaliossa.